50/2024 - Fuksisyksyni

Syksy on lerpakkeen toimituksen lempiaikaa. Uudet opiskelijat ja alkanut lukuvuosi tuovat energiaa hiljattain lyhenevään päivään. Erityisen ihanaa syksy on Lapikkaan fukseille! Pääsemmekin nyt kuulemaan, mitä fuksien syksyyn on kuulunut, kun muutama innokas fuksipallero kertovat heidän syksystään. Kiitos Siiri, Miika ja Anni näistä teksteistä!

Noin reilu vuosi sitten, kun minulla oli opiskelujani pari vuotta takana Kajaanissa, tein suuren päätöksen, mitä oli harkinnut jo pidemmän aikaa. Päätin lopettaa sen aikaisen opiskelupaikkani kotipaikkakunnallani, koska kiinnostus luokanopettajan alaa kohtaan edellisten parin vuoden aikana oli noussut sen verran suureksi. Kevään 2023 yhteishausta en päässyt sisään, mutta sanoisin sen jälkikäteen olleen rikkaus, sillä tämän seuraavan vuoden toimin koulunavustajana yläasteella ja tämä lukuvuosi oli todella opettavainen ja mukava. No toinen kerta toden sanoo! Pääsin opiskelijaksi Rovaniemelle ja niinpä elokuussa oli muutto kohti pohjoista.

Niinpä alkoivat fuksiviikot! Fuksiviikot alkoivat ensimmäisellä tapaamisella yliopiston edessä maanantaina 19.8., itse en tähän tapahtumaan valitettavasti mukaan kerennyt johtuen siitä, että muutin Rovaniemella vasta kyseisenä päivänä. Olin kuitenkin seuraavana päivänä mukana, kun kokoonnuimme ensiksi yliopistolla ja myöhemmin Susivuodin kentällä. Muistan itse olleeni innostunut, mutta myös samaan aikaan jännittynyt ja jopa hermostunut. Sama oli havaittavissa muista fukseista. Tuutorit vetivät ja johtivat fuksiporukkaa monien pelien ja leikkien avulla, kun kisailimme ryhmissä. Eniten päivän peleistä jäi mieleen legendaarinen norsupallo Tuutoreita vastaan. Huhut kertovat, että fuksit veivät voiton tänä vuonna!

Seuraavana oli luvassa keskiviikko ja Amazing race! Amazing racen voin sanoa olleen yksi fuksivuoden ja fuksiviikkojen kohokohtia. Tapahtumassa kiertelimme rasteja ympäri Rovaniemeä ja tässä pääsimme hyvin tutustumaan niin kaupunkiin kuin myös muihin vuosikurssitovereihin. Illan mittaan huomasin, miten fuksiporukka rupesi rentoutumaan sekä ryhmäytymään ja fiilis oli niin sanotusti katossa. Amazing race rastien ja tehtävien jälkeen tiemme jatkui kohti Valdemarin rantaa, jossa laulut raikuivat, palkinnot jaettiin ja ilta huipentui kansan pubiin! Muutama fuksi jatkoi iltaa pikkutunneille asti Roy Clubilla.

Seuraavana päivänä ohjelmaa ei ollut paljoa, minkä voi näin jälkikäteen sanoa olleen hyvä ratkaisu, sillä jollain saattoi mennä edellisiltana aika myöhään. Tuutorit järjestivät käynnin Kirkonjyrhämän laavulle, missä saimme paistaa makkaraa tai muuta syötävää. Tästä jatkammekin kohti perjantaita ja kohti suurmestaria. Starttasimme yliopistolta, missä oli jälleen luvassa joukkueiden jako. Joukkueemme kanssa suoritimme rasteja Rantavitikan alueella, joka oli hyvä, sillä pääsimme tätä kautta tutustumaan Rantavitikan ja yliopiston alueisiin. Tehtävät ja rastit suoritettua kokoonnuimme Susivuodin kentälle, missä oli tällä kertaa palkintojenjako ja sen jälkeen perinteisen kaavan mukaan iltamme jatkui kohti Rovaniemen keskustaa ja Kansan pubia.

Uusi viikko uudet kujeet! Tästä fuksin tie jatkui kohti toista fuksiviikkoa ja jos ajattelisi, että tämä viikko menisi rauhallisimmissa merkeissä, niin väärässä olisi. Tiistaina meillä oli luvassa kotiapprot.Approissa kiertelimme tuutorien ja vanhempien opiskelijoiden asuntoja ja suoritimme erilaisia tehtäviä. Jos minun pitäisi valita suosikkini tuutorien järjestämistä tapahtumista, niin minulle se olisi ilman muuta kotiapprot. Rastit olivat todella innovatiivisia ja hauskoja ja varsinkin Bumtsibum rasti jäi mieleeni. Kaksi ensimmäistä viikkoa huipentui Varjoavajaisiin. Aloittelimme ensiksi iltaa oman ryhmän ja tuutorien kanssa, josta ilta jatkui kansaan ja huipentui Dorikseen. Varjoavajaisista käteen jäi kourallinen hyviä ja hauskoja muistoja, sekä nyrjähtänyt nilkka…

Fuksiviikkojemme viimeisimpänä tapahtuma toimi fuksiaiset. Tämän vuoden fuksiaisteemana oli lempi lastenohjelmat- ja elokuvat. Minullakin teki kiirettä sen kanssa, että kerkeääkö tilaamani asu paikalle, mutta onneksi tilaus tuli ajallaan perille. Fuksiaisissa kiertelimme ja suoritimme monia erilaisia rasteja perinteisen kaavan mukaan.

Tämä ei ollut minulle ensimmäinen kerta fuksina, mutta voin sanoa, että nämä fuksiviikot olivat parhaimmat ja mieleenpainuvimmat, jotka minulla on tähän asti olleet. Fuksiviikkojen aikana sain paljon uusia kavereita, pääsin tutustumaan moniin eri ihmisiin, tuutoreihin, vanhempiin opiskelijoihin, kuin myös muiden eri ainejärjestöjen opiskelijoihin. Tapahtumat olivat todella onnistuneita, hauskaa pidettiin porukalla ja joitain kommelluksiakin tapahtui. Näille kommelluksille on ollut hauska nauraa jälkikäteen. Näistä fuksiviikoista riittäisi paljon tarinoita kerrottavaksi jälkipolville. Suuri hatunnosto kanssafukseilleni heittäytymisestä ja siitä energiasta, jolla osallistuitte kaikkiin tapahtumiin! Suuret kiitokset kaikille tuutoreille, jotka ovat ohjastaneet ja opastaneet meitä näiden ensimmäisten kuukausien aikana. Iso kiitos ja kumarrus teille tuutorit minulta, ja muilta fukseilta, siitä työstä mitä olette tehneet eteemme! Opinnot ovat lähteneet hyvin liikkeelle ja nämä ensimmäiset kuukaudet fuksina ovat antaneet ja antavat todella paljon energiaa ja virtaa, kun talven harmaus koittaa ja opiskelujen sekä tenttien määrä kasvaa. Vaikka fuksiviikot ovat jo ohi, täytyy muistaa, että fuksivuotta on vielä paljon jäljellä ja varmasti tulemme niin tämän, kuin myös tulevien lukuvuosien aikana kokemaan monia unohtumattomia hetkiä.

Innolla kohti tulevaa!

- Miika Mannberg

Minua jännitti todella paljon yliopiston aloittaminen ja Rovaniemelle muutto, mutta jo muutama kuukausi myöhemmin Rovaniemi on alkanut tuntumaan kodilta ja olen päässyt opintojen makuun. Päällimmäisenä mieleen minulle on jäänyt fuksiviikoilta ensimmäinen tapahtumamme Amazing Race Rollo, jonka aikana kiersimme ympäri Rovaniemeä joukkueissa suorittaen erilaisia tehtäviä. Toinen mieleenpainuva tapahtuma syksyn alusta oli Pönttärit, jossa pääsimme maistelemaan hallituksen itse tekemiä viinejä ja tutustumaan vanhempien vuosikurssien Lapikaslaisiin.

Olen päässyt tutustumaan ihmisiin eri puolilta Suomea ja luonut ystävyyksiä eri ihmisten kanssa. Uskon näiden ystävyyksien säilyvän loppuelämäni ajan. Opinnoissa olen päässyt soittelemaan eri soittimia, esimerkiksi pianoa ja ukulelea sekä tekemään savitöitä. Innolla myös odotan tammikuussa alkavaa ensimmäistä harkkaa, jossa pääsen pitämään pieniä opetustuokioita. Otin itselleni myös lisähaasteeksi syksylle haalaritoimikuntaan liittymisen ja voin jo melkein nähdä tulevat haalarimme!

Fuksisyksy on täyttänyt kaikki odotukseni ja en malta odottaa mitä tuleva kevät tuo tullessaan niin opinnoissa, mutta tietysti myös tapahtumissakin. Iso kiitos ihanille tuutoreillemme siitä, että olette pitäneet meistä huolta ja olemme kaikki päässeet mukaan yliopiston arkeen. Kiitos myös muille Lapikaslaisille, jotka ovat ottaneet meidät avosylin vastaan. Viimeisenä iso kiitos kaikille meidän ihanille fukseille, joiden kanssa olen saanut jakaa tämän syksyn!

- Siiri Takala

En voi muuta sanoa, kuin voiveljet. Kulunut syksy on ollut monella tapaa vaiherikas ja tunteiden täyteinen. Niin monen uuden asian edessä oleminen on ollut jännittävää, hauskaa, ihanaa ja osakseen myös pelottavaa, mutta mitään en vaihtaisi pois.

Lukiosta yliopistoon suoraan lähteminen jännitti. Edessä oli kotoa kauaksi muuttaminen ja vielä paikkaan mistä en tuntenut ainuttakaan ihmistä. Silloin mielessä pyöri vain, että sopeudunko, saanko kavereita ja pärjäänkö opintojen kanssa. Nyt kun opinnot ovat alkaneet ja jo muutama kuukausi täällä venähtänyt en kadu hetkeäkään, että lähdin.

Fuksiviikkojen tapahtumat olivat hauskoja ja vauhdikkaita. Ensimmäinen kokoontuminen kuumotti varmasti jokaista. Siellä nähtiin ensimmäistä kertaa ne, joidenka kanssa tulisimme viettämään seuraavat vuodet. Mutta alun ujostelun jälkeen, jokainen löysi itsellensä yhden, jos toisenkin kaverin ja siitä pikkuhiljaa enemmänkin ihmisiä ympärilleen. Näiden viikkojen aikana pääsimme osallistumaan useampiin rastitapahtumiin. Omaksi lemppariksi nousee ehdottomasti Amazing race Rollo, jossa pääsimme kiertämään ympäri Rovaniemen keskustaa ja tekemään erilaisia tehtäviä ja heittäytymään niiden parissa. Tulipa siinä tutustuttua myös toisen ainejärjestön Diverssin opiskelijoihinkin.

Näiden viikkojen ansiosta meidän hiljainen, osakseen ujo ja arka porukka pääsi kuorestaan ja nyt voisi sanoa, että meillä on aika hyvä pöhinä. Mutta tästä kiitos ja kunnia kuuluu tuutoreillemme. Kiitos että jo ensimmäisestä päivästä lähtien olette olleet meidän mukanamme ja tukenamme kaikessa. Loitte turvallisen ja hyvän ilmapiirin kaikkiin tapahtumiin, joka edes auttoi muihin tutustumista ja lievitti omaa jännitystä.

Kaiken tämän jälkeen voisin sanoa, että meni nekin jännitykset hukkaan. Odotan malttamattomana ja innolla kaikkea tulevaa ja mitä ne tuovat mukanaan.

 - Anni Mansikkamäki