31/2018 – Lapikkaan kesäkiertue osa 4: Kemi
Huom! Juttu sisältää kemiläistä huumoria
Erittäin punaista kesäiltaa Kemingradista, täältä Perämeren pe*seenreiästä, Suomen Monacosta. Saatatte kyseenalaistaa kyseisen alueen elin- ja asutuskelpoisuuden sekä elämän edellytysten täyttymisen, mutta noin 21 000 kommunistin ja Jope Ruonansuun lisäksi Kemistä tulee myös muutama ihminen - perimätiedon mukaan. Tällä kertaa Kesäkiertue 2018 on päätynyt Lounais-Lappiin, Kemiin (jos ei vielä käynyt selväksi). Toimittajananne kiertueella toimii tällä kertaa omaa Lerpake-neitsytmatkaansa toimittava 4. vuosikurssilainen Niko Haataja, hallituksen kulttuuri- sekä fuksivastaava.
Mites kesä on mennyt?
Olen viettänyt nyt kolmatta kesää putkeen leirikesää. Heti viimeisten opintojen päätyttyä keväällä aloitin työt Kemin seurakunnalla. Työrupeama sisälsi reilun viikon toimisto- ja suunnittelutyötä, neljä viikon mittaista rippileiriä (sisältäen konfirmaatiot) sekä yhden palautekeskustelun. Leireillä pidin huolta pääsääntöisesti siitä, että kitara ja laulu soi silloin kun piti. Siinä ohella pääsin pitämään myös pari oppituntia, suorittamaan kurinpitotoimenpiteitä ja viettämään aikaa nuorten parissa. Soiteltuani neljä viikkoa samoja noin 10-15 biisiä reilun 130 laulun kirjasta, kohdattuani samat ryhmäytymisen ja draaman kaaret joka viikko, nähtyäni isosten samat sketsit ja näytelmät yhä uudestaan ja seurattuani neljän viikon ajan eristyksistä somen välityksellä sitä kuinka kaverit nauttivat kesästä, festareista ja ulkomaanmatkoista mietin, miksi minä taas tähän ryhdyin? Eihän tästä edes makseta niin hyvin! Heinäkuun puolivälillä muistan aina syyn. Kesän vuokrat on maksettu ja istun meren äärellä terassilla kylmä huurteinen käsissäni ja kuuntelen livenä akustista bluesia. Viimeisen puolentoista viikon aikana olen käynyt töissä vain yhden parin tunnin palaverin verran ja koko loppu kesä on lomaa. Ai että!
Jotta kesä ei olisi aivan tyhjä töiden jälkeen, on minun pitänyt itse keksiä itselleni tekemistä - Kemissä. Voiko täällä edes tehdä mitään? Leirirupeaman päätteeksi lähdin jälleen leirille, tosin tällä kertaa itse leiriläiseksi. Kemissä kohta 10-vuotisjuhlaa nauttiva bändileirille oli jälleen mukava mennä rikkomaan vähän oman mukavuusalueen rajoja. Ensimmäistä kertaa elämässä olin osallisena tekemässä räppibiisiä - joka myös äänitettiin. Kappale saattaa tulla myös julkiseen levitykseen, mutta kuka sen muka haluaa kuulla? En minä ainakaan.
Välillä myös vasemmistolaista punaviherkuplaa tulee rikkoa ja muistuttaa elämästä vanhempien nurkkien ulkopuolella. Lähdin siis katsastamaan omaa asuntoani, kuukauden aikana kertynyttä lasku-ulosottovirasto-kela akselin kirjepinoa sekä elvyttämään kesälomalla ollutta JKT bändiä! Parit roudaukset, hillittömät treenit ja pumppumme oli valmiina kesäkiertuetta varten. Hurjan yhden keikan pituinen kiertue kesti koko viikonlopun ja jälkipuintia tapahtui vielä maanantainakin. Huhhuh! Mielenterveyden palauttaminen takaisin entiselleen vaati erittäin paljon, nimittäin kolme reissua Rovaniemen Freija-kissakahvilaan! Kolmen päivän kissanpaijauksen jälkeen koin olevani valmis palaamaan Kemiin kohti kotikylän Satama Open Air -festareita, joissa toimin toisena päivänä talkootyöläisenä kulissien takana.
"Mites sillä teidän PS Kemillä menee Veikkausliigassa??"
- lähes suora lainaus päätoimittajaltamme Vililtä
On PS Kemi kuitenkin jotain hyvääkin tähän kesään tuonut. Juhannusviikolla Kemi isännöi Jänkäderbyä, jonka jälkeen kausikortilla pääsi katsomaan ilmaiseksi mm. meidän kylän omien poikien bändiä Sonata Arcticaa! Ei ole kemiläinen, jos ei näe Sonataa kerran kesässä.
Mitä suunnitelmia on ennen syksyä?
Ei mitään. Kaikki mahdollinen on tehty.
Paitsi Lapin reissu, sellaiselle lähden tässä mahdollisesti vielä ennen arkeen palaamista. Minä, tie, kaksi kaveria ja teltta - Brokeback Moustain 2.
Mitä odotuksia on ensi lukuvuodelta?
Yritän säilyttää opinto-oikeuteni ja Kelan tukeni. Odotan innokkaana Lapikkaan tulevia tapahtumia, joissa pääsen näkemään kaikkia ihania kavereita ja tuttuja sekä luomaan uusia suhteita! Lisäksi jännitän ja odotan fuksivastaavan roolini toteuttamista uusien opiskelijoiden parissa.
Kandi voisi myös valmistua edes yhtä sutjakkaasti kuin tämä blogikirjoitus.
Nauttikaa kesästä kun sitä vielä riittää ja nähdään syksyllä, jos selviän sinne asti!
- Niko "nikkelimarkka" Haataja